Matka viranhaltijasta tutkijaksi ja kuntademokratian peruskysymysten äärelle

Puolustin väitöskirjaani ”Kunnallinen byrokratia edustuksellisen demokratian palveluksessa: kuntien johtavien viranhaltijoiden kokemuksia yhteistyöstä luottamushenkilöiden kanssa” Turun yliopistossa 22.8.2025.

Väitöskirjaprosessini oli yhtä aikaa henkilökohtainen matka ja yhteiskunnallinen tutkimusretki. Omalla kohdallani kaikki sai alkunsa vuosien varrelta kertyneistä havainnoista sekä arjen lounas- ja kahvipöytäkeskusteluista. Monet kollegani jakoivat kokemuksen siitä, että valmisteltavia asioita tuntui usein olevan liikaa ja osa selvityksistä tehtiin, vaikka jo ennakkoon tiedettiin, etteivät ne tulisi etenemään tai ne eivät vastanneet kuntastrategian tavoitteita. Ajoittain työ tuntui turhauttavalta ja viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteistyössä esiintyi kitkaa. Näitä teemoja ei voinut ohittaa, vaan tunsin tarvetta saada ne tieteellisen tutkimuksen muotoon: onko kyse vain yksittäisistä kokemuksista vai laajemmasta ilmiöstä? Syntyi päätös hypätä viranhaltijan pöydän takaa tutkijan rooliin. Aloitin tutkimukseni tammikuussa 2021. Tavoitteenani oli saada tieteellistä näyttöä siitä, millaisia tunteita ja kokemuksia päätöksenteon valmistelu ja yhteistyö poliitikkojen kanssa synnyttävät kuntien johtavissa viranhaltijoissa.

Kuntademokratiaa ohjaa kaksoisjohtamiseen perustuva malli, jossa vaaleilla valitut luottamushenkilöt käyttävät ylintä päätösvaltaa ja viranhaltijat eli ammattijohtajat tekevät päätösten taustalla tärkeää valmistelutyötä. Olen itse toiminut lähes 18 vuotta kunnan johtavana viranhaltijana ja saanut aitiopaikalta seurata, miten nämä kaksi maailmaa kohtaavat – ja joskus myös törmäävät. Politiikan rytmi, puolueiden välinen kilpailu ja vaihtuvat vaalikaudet tuovat mukanaan demokraattiset toimintatavat ja tavoitteet, kun taas viranhaltijoiden työ on pidemmän aikavälin kehittämistä. Poliitikot myös työskentelevät yleensä sivutoimisesti, kun taas viranhaltijat paneutuvat asioihin päätyökseen. Lisäksi kuntalaisten erilaiset toiveet tekevät johtamisesta vielä vähän monimutkaisempaa.

Tutkimukseni tuloksena voin todeta, että viranhaltijoiden turhautumisen tunteet eivät ole vain yksittäistapauksia – moni viranhaltija kokee työssään haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi valmistelun hyödyllisyyteen ja strategianmukaisuuteen. Yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa on joskus mutkikasta, kun tavoitteet, arvot ja aikajänteet eroavat toisistaan. Toisaalta tutkimus osoitti, että hyvät yhteydet ja aito vuorovaikutus viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä mahdollistavat parhaimmillaan innovatiivisia ratkaisuja ja kunnan strategisten tavoitteiden toteutumisen. Positiiviset kokemukset liittyivät erityisesti tilanteisiin, joissa luottamushenkilöt arvostivat viranhaltijoiden asiantuntemusta ja tukivat heitä työnsä haasteissa.

Väitöskirjatyöni tavoitteena oli laajentaa ymmärrystä johtavien viranhaltijoiden arjesta ja tarjota välineitä yhteistyösuhteiden kehittämiseksi. Nostin esiin myös kysymyksen siitä, miten hallinnollisia resursseja voitaisiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti ja miten luottamushenkilöt voisivat entistä paremmin ottaa huomioon viranhaltijoiden käytettävissä olevan ajan rajallisuuden. Tutkimustulosteni pohjalta pidän tärkeänä, että kuntastrategia toimii selkeänä ohjaavana välineenä – ja että sen sisällöt ovat aidosti sisäistetty päätöksenteon kaikilla tasoilla. Vain tällöin voidaan karsia viranhaltijoista turhalta tuntuvaa valmistelutyötä ja varmistaa, että yhteinen työ vie kohti kunnan pitkäjänteisiä tavoitteita.

Väitöskirjaprosessi oli minulle mahdollisuus pysähtyä, pohtia ja tarkastella kuntajohtamista uusista näkökulmista. Matka viranhaltijasta tutkijaksi ei ollut aina helppo, mutta se avasi tilaa kriittiselle ajattelulle ja toi näkyväksi myös kuntatyön ilonaiheet. Uskon, että yhteisen ymmärryksen lisääminen tukee kestävää päätöksentekoa ja parempaa arkea kunnissa – sekä viranhaltijoille että poliittisille päättäjille.

Kuntajohtamisen kehittäminen vaatii jatkuvaa vuoropuhelua, arvostusta ja halua nähdä asiat myös toisen osapuolen silmin. Tutkimukseni on panos tähän keskusteluun – ja kutsu jatkaa sitä yhdessä.

Väitöskirjani löydät Turun yliopiston julkaisupalvelusta:

https://www.utupub.fi/handle/10024/182722

Miksi lähdin tekemään tutkimustani?

Olen työskennellyt monipuolisissa kuntahallinnon tehtävissä vuodesta 2007. Tuolloin hyppäsin reilu parikymppisenä maisteriopiskelijana tekemään Rymättylän kunnansihteerin sijaisuutta. Siinä samalla graduani valmiiksi takoessa asetin tavoitteeksi lähinnä vain arvosanan, jolla voisi halutessaan aikanaan jatkaa tohtoriopintoihin. Jatko-opinnot jäivät siis jo tuolloin hautumaan johonkin aivolohkoon. Toisaalta minulle oli selviö, että en lähde väitöskirjatyöhön vain oppiarvon takia vaan sen vuoksi, että haluan todella tutkia tiettyä aihetta ja tuottaa siitä tietoa muidenkin hyödyksi.

Vuosien varrella päädyin osalliseksi lukuisiin kunnallista päätöksentekoa koskeviin lounas- ja kahvipöytäkeskusteluihin. Niissä kollegat kertoivat kokevansa, että he tekevät toisinaan turhalta tuntuvaa työtä. He kertoivat valmistelevansa asioita ja selvityksiä, joista tiedetään monesti jo etukäteen, etteivät ne tule etenemään tai jotka eivät ole kunnan strategian mukaisia. Myös kommentteja viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välisestä kitkasta ilmeni säännöllisesti. Eivät nämä teemat toki täysin vieraita omassa työelämässänikään ole olleet.

Lopulta päätin, että epävirallisissa keskusteluissa esiin nousseet asiat ja niiden kautta itselleni jääneet tunnelmat on saatava tutkimuksen muotoon. Vuonna 2021 aloittamassani tutkimuksessa selvitän millaisia tunteita poliittisten päätösten valmistelu ja yhteistyö poliitikkojen kanssa kuntien johtavissa viranhaltijoissa todella herättää. Onko oman työni kautta saatu kuva viranhaltijoiden ajoittaisesta turhautumisesta oikea, ja mitä he siitä kertovat nyt kun asiaa heiltä suoraan kysytään. Johtaviksi viranhaltijoiksi tutkimuksessani lasketaan kuntien johtoryhmien jäsenet ja kuntien eri toimialojen johtajat.

Puolueiden välisestä kilpailusta ja vaalikausien vaihtuvuudesta johtuu, että poliitikkojen tavoitteet ja arvot voivat olla toisenlaisia kuin pidemmän tähtäimen työtä tekevien viranhaltijoiden. Myös näkemykset voivat poiketa toisistaan jo ihan siitä syystä, että kuntapoliitikot hoitavat luottamustointaan pääosin sivutoimisesti ja viranhaltijat työskentelevät asioiden parissa päätoimisesti. Näillä eroilla on väistämättä vaikutusta päättäjien ja viranhaltijoiden väliseen yhteistyöhön, luottamukseen sekä keskusteluyhteyteen. Asetelma herättää ajatuksia, joita ei aina uskalleta sanoa ääneen. Nostankin nyt uudella ja rehellisellä tavalla esiin kuntien johtavien viranhaltijoiden todelliset ajatukset demokraattisen päätöksenteon valmistelutyöstä sekä päätöksenteon strategisuudesta.

Mikään johtavien viranhaltijoiden terapiatuokio tutkimukseni ei kuitenkaan ole. Tavoitteena on tarjota hyvät mahdollisuudet kuntien poliittiselle johdolle kehittää kuntaorganisaatioiden työskentelytapoja ja hallintoa. Tutkimuksen tulokset auttavat poliitikkoja ymmärtämään paremmin viranhaltijoiden työtä ja käyttämään heidän työpanostaan taitavammin. Tätä kautta on mahdollista saada aikaan laadukkaampaa päätöksenteon valmistelua ja poliittisia päätöksiä. Kaikella tällä pyritään saamaan, ei enempää eikä vähempää, kuin parempaa päätöksentekoa kaikkien Suomen kuntien asukkaiden hyväksi.

Demokratian kriisistä ja sen syistä on viime vuosina keskusteltu paljon. Näiden keskustelujen yhteydessä mainitaan usein myös vallan siirtyminen yhä enemmän teknokraattien eli asiantuntijoiden käsiin. Tutkimukseni kytkeytyy läheisesti keskusteluun demokratian tulevaisuudesta. On kiinnostava kysymys, millaisen vallan asiantuntijuus viranhaltijoille antaa ja missä määrin asiantuntijuus nähdään kunnallisen demokratian uhkana tai päätöksentekoa tukevana voimana.

Loppuvuonna 2021 toteutin kyselytutkimuksen Manner-Suomen kuntien johtaville viranhaltijoille ja sain siihen yhteensä 350 vastausta kaikkien maakuntien alueilta. Vuoden 2022 aikana toteutin muutaman kunnan johtoryhmän teemahaastattelut syventääkseni näkemyksiäni kyselytutkimuksessa erityisesti esiin nousseista teemoista. Suureksi riemukseni Kunnallisalan kehittämissäätiö myönsi minulle viime vuonna tutkimusapurahan ja opintovapaani käynnistyy 1.7.2023. Tässä blogissa tulen kirjoittamaan kiinnostavia huomioita tutkimuksen tuloksista ja keskeisistä teemoista sekä kuntahallinnosta muutenkin. Väitöstutkimukseni pyrin saamaan valmiiksi vuoden 2024 aikana. Pysy siis kuulolla!

Kuvan oikeudet: Hanna Oksanen/Turun yliopisto