Viime blogitekstissäni kirjoitin ajatuksiani kuntatalouden tulevaisuudesta. Omassa mielessäni kuntatalous kytkeytyy erottamattomasti elinvoiman edistämiseen. Yritysten kasvu ja lisääntyminen, työllisyys, väestökehitys, asuminen, maankäyttö, palvelut ja kunnan vetovoima eivät ole toisistaan irrallisia asioita. Ne muodostavat kokonaisuuden, joka vaikuttaa suoraan kunnan talouteen – sekä tuloihin että menoihin.
Kunnan elinvoimaa ei rakenneta yhdellä päätöksellä tai hankkeella. Yritys tarvitsee kasvaakseen tontin tai toimitilan, osaavaa työvoimaa, toimivat liikenneyhteydet sekä ennakoitavan toimintaympäristön. Uudet asukkaat puolestaan tarvitsevat palveluita ja toimivan arjen, mutta tuovat kunnalle myös verotuloja ja kysyntää paikallisten yritysten tarjonnalle.
Myös maankäytöllä on tässä kokonaisuudessa suuri merkitys. Kaavoitus ei ole vain tekninen prosessi, vaan se on samalla tulevaisuuden talouspolitiikkaa. Kun kunta päättää, mihin syntyy yritysalueita, millaisia asumisen mahdollisuuksia tarjotaan ja miten liikenneverkkoa kehitetään, se tekee päätöksiä siitä, millainen kunnan taloudellinen rakenne voi olla tulevaisuudessa.
Yritysten kasvun mahdollistaminen keskiössä
Kunnan elinvoimapolitiikan tärkein voimavara ovat jo kunnassa toimivat yritykset. Niiden kasvun mahdollistaminen on usein tehokkaampaa kuin pelkkä uusien yritysten houkutteleminen, joskin sekin on luonnollisesti erittäin tärkeää.
Kunnassa pitäisikin käydä aktiivista vuoropuhelua yrittäjien kanssa. Yksi yksinkertainen mutta mielestäni tärkeä kysymys voisi olla:
”Missä haluatte yrityksenne olevan kolmen vuoden kuluttua – ja mikä tällä hetkellä estää teitä pääsemästä sinne?”
Kysymys siirtää keskustelun pois siitä, mitä yritys tarvitsee juuri nyt, kohti sitä, mitä yritys voisi saavuttaa tulevaisuudessa. Samalla kunta saa tietoa niistä esteistä, joihin sillä voi olla mahdollisuus vaikuttaa. Voiko yritys laajentaa nykyisellä tontilla? Onko toimitiloja riittävästi? Onko kaavoitus ajan tasalla? Löytyykö osaavaa työvoimaa? Onko lupaprosessi riittävän sujuva? Millaiset ovat rahoitusmahdollisuudet?
Työllisyyspolitiikka = työvoimapolitiikkaa
Työllisyydestä puhuttaessa huomio kohdistuu helposti työnhakijoihin. Elinvoiman näkökulmasta yhtä tärkeää on kuitenkin kysyä, mitä yritykset tarvitsevat. Siksi kunnan, yritysten, työllisyyspalvelujen ja koulutuksen yhteistyötä pitäisi tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Kunta voi olla rakentamassa yhteistyötä, joissa yritysten tulevat osaamistarpeet tunnistetaan ajoissa ja koulutusta sekä työnhakijoiden palveluita voidaan suunnata niiden mukaan.
Hyvä työllisyyspolitiikka tukee näin suoraan myös kunnan yritysten ja sitä kautta niin palveluiden kuin yhteisöverojen kasvua.
Väestöpolitiikka ei tarkoita vain lisää asukkaita
Väestönkasvusta puhutaan usein myönteisenä tavoitteena. Kasvu ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita hyvää taloutta. Uudet asukkaat tarvitsevat palveluita, asuntoja, päiväkoteja, kouluja, katuja ja muuta infrastruktuuria. Toisaalta he tuovat kuntaan verotuloja, vahvistavat paikallista kysyntää ja voivat tuoda mukanaan osaamista ja yrittäjyyttä.
Siksi olennaista ei ole vain kysyä, kuinka paljon kunta kasvaa, vaan millaista kasvu on ja millä aikataululla.
Kunnan pitäisi pystyä arvioimaan väestökehitystä myös taloudellisen elinkaaren näkökulmasta. Millaisia investointeja uusi väestö edellyttää? Millaisia tuloja se tuo? Milloin kustannukset syntyvät ja milloin hyödyt realisoituvat?
Kasvu voi olla kunnalle erittäin hyvä investointi, mutta vain silloin, kun sen taloudellinen kokonaisuus ymmärretään.
Maankäyttö on tulevaisuuden talouspolitiikkaa
Kaavoituksessa tehdään päätöksiä, joiden vaikutukset näkyvät usein vasta vuosien päästä. Siksi maankäyttöä pitäisi tarkastella myös taloudellisen kilpailukyvyn näkökulmasta.
Onko kunnalla tarjota yrityksille sopivia tontteja? Onko asumiselle vaihtoehtoja? Onko kaavoitus riittävän joustavaa vastaamaan muuttuviin tarpeisiin? Pystyykö kunta reagoimaan silloin, kun yritys kertoo tarvitsevansa lisää tilaa?
Näitä kysymyksiä pohtiessa on helppo todeta, että maankäytön, investointien ja elinvoiman pitäisi olla osa samaa keskustelua.
Kasvun kaikki vaikutukset tulee huomioida
Elinvoiman kehittämisessä on tärkeää tunnistaa kasvun kaikki puolet.
Yrityksen sijoittuminen kuntaan voi olla hyvä asia, mutta samalla se voi edellyttää merkittäviä infraan liittyviä investointeja. Uusi asuinalue tuo uusia veronmaksajia, mutta samalla tarvitaan esimerkiksi päiväkotipaikkoja, katuja ja kunnallistekniikkaa.
Siksi jokaisessa kasvuhankkeessa pitäisi kysyä: Mitä tämä maksaa? Mitä tämä tuo? Millä aikataululla vaikutukset syntyvät ja millaisia riskejä päätökseen liittyy?
Tämä ei ole kasvun vastustamista. Päinvastoin. Se on kestävän kasvun rakentamista.
Viestintä on tärkeä osa elinvoimapolitiikkaa
Myös kunnan viestintä vaikuttaa elinvoimaan.
Yrityksen, asukkaan tai investoijan pitäisi pystyä ymmärtämään nopeasti, miksi juuri tämä kunta voisi olla sille hyvä paikka. Mitä kunta tarjoaa? Miten täällä viedään asioita eteenpäin? Millaisia yrityksiä kunnassa jo toimii? Millaista osaamista täällä on? Mihin kunta on menossa?
Tämä edellyttää muutakin kuin päätöksistä tiedottamista. Tarvitaan aktiivista yritys- ja elinvoimaviestintää: yritystarinoita, investointien esiin nostamista, ihmisiä ja tekemistä, näkyvyyttä eri kanavissa sekä vuoropuhelua yritysten ja kunnan välillä. Yritysviestinnän lisäksi tarvitaan suoraa yritysmarkkinointia.
Parhaimmillaan kunnan viestintä ja markkinointi eivät ole erillinen toiminto, vaan osa kunnan johtamista ja elinvoimapolitiikkaa.
Lopulta kyse on onnellisesta arjesta ja toimivista palveluista
Kunnan talous, elinvoima, työllisyys, väestö, asuminen, maankäyttö, viestintä ja lopulta palvelut eivät ole erillisiä kokonaisuuksia. Ne vaikuttavat toisiinsa jatkuvasti.
Ehkä tärkein elinvoimapoliittinen kysymys onkin lopulta hyvin yksinkertainen:
”Mitä voimme tehdä tänään, jotta kunnan taloudellinen pohja olisi kymmenen vuoden päästä vahvempi?”
Siihen vastaaminen on samalla elinvoimapolitiikkaa ja vastuullista kunnan talouspolitiikkaa. Lopulta kaiken elinvoimatyön tavoitteena on kuitenkin hyvä ja onnellinen arki. Yritysten kasvu, työpaikat, terve kuntatalous ja hallittu väestönkehitys turvaavat kunnan toimivat palvelut. Silloin asukkailla on mahdollisuus rakentaa kunnassa hyvää ja onnellista elämää.
