Kuntastrategia on kunnanvaltuuston hyväksymä strategia, josta kunnan keskeisin päätöksenteko, suunnittelu ja kehittäminen johdetaan. Kuntalain (§ 37) mukaisesti kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategia tulee tarkistaa vähintään kerran valtuuston toimikaudessa.
Kuntien johtaville viranhaltijoille toteuttamani kyselytutkimuksen vastausten perusteella viranhaltijat näkevät poliitikot strategisina johtajina, joiden tulisi ratkaista asioita selkeästi. Pääosin poliitikkojen roolina koetaan laajoihin kokonaisuuksiin keskittyminen ja strategisista linjoista päättäminen. Viranhaltijat odottavat poliitikkojen käyvän arvokeskustelua ja päättävän strategiasta, josta johdetaan lyhyemmän ja pidemmän aikavälin tavoitteet. Näihin tavoitteisiin sitoutuminen ja johdonmukaiset ratkaisut niiden täyttymiseksi nähdään erittäin tärkeinä.
Kyselytutkimukseeni vastanneesta 350 viranhaltijasta 6 ilmoitti, ettei hänen työskentelykunnassaan ole voimassa olevaa kuntastrategiaa. Näissä kunnissa kuntastrategia on ilmeisesti vanhentunut ja uuden strategian laadinta on käynnistynyt tai käynnistymässä. Ainakin päällisin puolin strategiatyö siis pyörii kunnissa lainsäädännön mukaisesti ja hyvin.
Onnistunut strategia koetaan tärkeäksi
Useat viranhaltijat antavat kiitosta kuntansa strategiatyölle ja näkevät kuntastrategian ohjaavan vaikutuksen suurena. Strategiassa on hahmoteltuna ja tunnistettuna kunnan tavoitteet ja arvot, jotka ohjaavat vuosittain asetettavia toiminnallisia tavoitteita. Näin ollen se ohjaa valmisteluun tulevia asioita, itse valmistelutyötä ja päätösten ennakkoarviointia. Viranhaltijat kokevat strategian ohjenuorana, johon he voivat oman työnsä ratkaisuissa tukeutua.
Ihanteellisessa tilanteessa strategia sitouttaa koko organisaation toimimaan keskeisten tavoitteiden mukaan. Näin strategiat muodostavat yhtenäisen jatkumon, jossa uusi strategia jatkaa vanhan strategian aikana tehtyä työtä. Vaikutusta strategialla koetaan olevan vahvasti myös talousarvion kautta. Strategia ohjaa taloussuunnittelua ja vaikuttaa hyväksyttyjen määräahojen kautta päivittäiseen tekemiseen läpi koko vuoden.
Usea viranhaltija kehuu kuntansa poliitikkojen sisäistäneen ja sitoutuneen strategiaan hyvin. Viranhaltijoiden mielestä poliitikot ovat etenkin valtuustokauden alussa sitoutuneempia strategiaan, mikä varmasti osittain selittyy sillä, että strategian laadintaprosessi ja asetetut tavoitteet ovat tuolloin vielä paremmin muistissa.
Strategiatyössä on kuitenkin ongelmia
Viranhaltijat kokevat kuntansa strategian usein niin yleisluontoiseksi, ettei siitä ole todelliseksi ohjenuoraksi tai tueksi viranhoidossa. Toisinaan strategiat muodostuvat kompromisseiksi, joissa kaikki tavoitteet ovat lopulta yhtä tärkeitä tai sitten mikään tavoitteista ei nouse tärkeäksi. Strategioiden koetaan myös sisältävän paljon itsestäänselvyyksiä sekä ristiriitaisuuksia. Toisinaan ristiriitoja esiintyy jopa lainsäädännön kanssa.
Strategiatyön tulisi viranhaltijoiden mukaan olla realistisempaa. Asetettujen tavoitteiden tulisi olla toteutettavissa. Tällä toteutettavuudella tarkoitetaan, että käytössä olevilla resursseilla voidaan suorittaa toimenpiteitä, joilla tavoitteet täyttyvät. Tällä hetkellä kunnissa joudutaan toisinaan tekemään säästösyistä strategian vastaisia päätöksiä. Toteutettavuus tarkoittaa lisäksi sitä, että strategiset tavoitteet on asetettu niin selkeästi ja sellaisella tarkkuudella, että niiden toteutuminen voidaan todeta. Tähän sisältyy myös aiemmin mainittu ristiriidattomuus.
Osa viranhaltijoista kokee, että poliitikot keskittyvät liiaksi vain käynnissä olevaan valtuustokauteen, minkä vuoksi strategiatyöstä tulee lyhytnäköistä ja tempoilevaa. Valtuustokauden vaihtuessa uusia päättäjiä ei välttämättä kiinnosta edellisen valtuuston tekemät strategiset linjaukset. Ylipäätään halukkuus sisäistää ja toteuttaa kuntastrategiaa tuntuu vaihtelevan kunnissa valtuustokausittain.
Kyselytutkimuksen vastausten mukaan viranhaltijat turhautuvat siihen, että poliitikot nostavat jonkin merkitykseltään pienen, mutta poliittisesti kiinnostavan ja kuntalaisissa huomiota herättävän asian strategisesti tärkeäksi linjatun tavoitteen edelle. Vastauksissa on myös kommentteja, joissa poliitikkojen kerrotaan muistavan strategian olemassaolon vain silloin, kun se hyödyttää heidän omia tavoitteitaan.
Monet viranhaltijat kokevat kuntastrategialla työkaluna olevan poliitikoille vähemmän merkitystä kuin viranhaltijoille. Viranhaltijat sitoutuvat työssään poliittisen johdon tekemiin linjauksiin, mutta poliittinen johto voi demokratian nimissä sivuuttaa aikaisemmin hyväksymänsä strategian ja tehdä päätöksiä, jotka sillä hetkellä (siis hyvin lyhyelläkin tähtäimellä) tuntuvat parhailta.
Vastanneista viranhaltijoista 58,5 % oli täysin samaa mieltä väitteen ”noudatan kuntastrategiaa päätösten valmistelussa” kanssa, mutta vain 17,2 % oli täysin samaa mieltä väitteen ”poliittinen päätöksenteko noudattaa kuntastrategian linjauksia” kanssa. Osa viranhaltijoista mieltää, että strategia on enemmän sanahelinää ja korulauseita kuin todellista tavoitteiden asettamista. Vaikka strategia itsessään olisikin huolella tehty ja toimiva asiakirja, jää sen sisäistäminen organisaatiossa helposti puolitiehen.
Vaikka osa viranhaltijoista kritisoi poliitikkojen lyhytnäköisyyttä, on mukana onneksi myös tyytyväisiä kommentteja, jotka kertovat hyvin sujuvasta yhteistyöstä ja pitkän tähtäimen ajattelusta.
Luottamushenkilöitä kritisoivia kommentteja lukiessani jäin pohtimaan asiaa, jota olen pohtinut aiemminkin. Onko vika aina kuitenkaan itse poliitikoissa vai olisiko vika pikemminkin siinä, että demokratiaa ja strategiaa yritetään väkisin naittaa? Ovatko mielipiteen (muuttamisen) vapauteen pohjautuva sekä vaihtuvista päätöksentekijöistä koostuva demokratia ja pitkäjänteinen strategia alun perinkään ihan perfect match?
Mitä mieltä sinä olet?
Jenni Sipilä 